Lahjojen aikaan

Tunsin kerran ihmisen, joka suhtautui torjuvasti lahjojen vastaanottamiseen. Myös lahjojen antaminen tuotti hienoisia vaikeuksia. Syytkin olivat selvillä. Hän oli ainoana lapsena saanut valtavasti lahjoja. Jouluna varsinkin pakettien määrä oli melkoinen. Iloon sekoittui kuitenkin ahdistusta, koska vastineeksi vaadittiin sitten kilttiä ja moitteetonta käytöstä. Ja kiitollisuuden ilmaisemista.

Pieni ihminen koki, että lahjakääröihin kätkeytyy vaatimuksia ja odotuksia. Tuli riittämättömyyden tunteita. Myöhemmin samainen ihminen sai huomata, että hänen hankkimansa lahjat eivät välttämättä kotiväelle kelvanneetkaan. Jos antoi punaisen huivin, se käytiin vaihtamassa siniseen. Vaihtoehtoisesti sitä ei koskaan otettu käyttöön. Viesti meni perille. Lahjoista on parasta pysyä erossa.

Itse olen huomannut, että hankin vähän liikaakin kääröjä tyttärilleni. Haluan varmistua siitä, että he eivät joudu kokemaan samaa niukkuutta kuin itse toisinaan koin lapsena. Ostan niitä lahjoja tavallaan itsellenikin. Jotta saan nyt kokea iloa siitä, että paketteja on runsaasti. Ihmeellistä, miten paljon kätkettyjä tunteita ja kokemuksia koko lahjojen antamisen ja saamisen ruljanssiin voikaan liittyä.

Muistamiset ovat tärkeitä. Ovathan ne viestejä siitä, että välitämme toisistamme. Toisaalta - eivät lujat ihmissuhteet ole lahjoista kiinni. Joku ihminen voi olla mitä suurin lahja pelkästään siksi, että on olemassa ja läsnä elämässämme.

Lahjojen keksiminen ja antaminen on taitolaji. Lahjan pitää olla sopivalla tavalla mitoitettu. Jos se on liian kallis, vastaanottaja kiusaantuu. Jos se on alimitoitettu, vastaanottaja saattaa loukkaantua. Jokainen antaa omien varojensa sallimissa rajoissa. Mutta. Mitä vauraampi antaja on kyseessä, sen tarkempana on syytä olla niitten muka-lahjojen suhteen. Tarkoitan sitä, että annetaan jotakin ihan pientä, vaikkapa sata grammaa karkkia, tai jaetaan hyasintin raakkuja, joita saa laatikollisen pikkurahalla. Lahjan ei tarvitse olla rahallisesti arvokas. Jos siitä kuitenkin paistaa selvä saituus, on parasta toivottaa vain sanallisesti Oikein Hyvää Joulua. Se on paljon tyylikkäämpää.

Rakkaat lukijani! Kiitos kuluneesta vuodesta. Olen saanut teiltä ihanaa palautetta. Kolumnien ilmestymisen jälkeen koko Suomi kokoontuu hetkeksi tänne toimistohuoneeseeni yhteisten asioitten äärelle. Parempaa lahjaa kolumnisti ei voisi saada! Kiitos vielä kerran. Valoa ja lämpöä Jouluunne!

-Kristiina Gerkman-Kemppainen

Palautetta Kristiinalle