Juhani Pulkka Kirjoitettu: 3.10.2009 6:41

Kaikki alkaa jaloista - ainoasta kontaktistamme maahan. ”Ihmisen jalkaterän, joka bioteknisesti on ainutlaatuinen kehityksen (evoluution) taidonnäyte, ja sen seurauksena meille ominaisen kävelytyylin muotoutuminen kestivät noin neljä miljoonaa vuotta. Muutamassa tuhannessa vuodessa olemme vääristäneet luonnollista anatomista kävelytyyliä muuttamalla sen teknisen tehokkuuden ja luonnollisuuden huolimattomasti kehitetyillä välineillä, jalkineilla”. Tieteellisiin tutkimuksiin viitaten ihmiselle on alkujaan luonnollinen tapa kävellä ja liikkua on avojaloin. Koska toistaiseksi kukaan ei synny kengät jalassa, tuntuu asia luonnolliselta. Tutkimusten mukaan kengät näyttäisivät aina muuttavan jalan ja kehon LUONNOLLISTA kuormitusta ja biomekaniikkaa. Tässä yhteydessä on tärkeä tehdä ero, mikä on luonnollista ja mikä normaalia. Mielenkiintoista lienee sekin, että vastasyntyneistä noin 98 %:lla on "terveet" jalat, mutta aikuisista enää vain noin 40 %:lla. Jo 12-13 vuoden iässä suurella osalla lapsista jalat ovat menettäneet luonnollista toimintakykyään. Mielenkiintoinen kysymys onkin, että mitä tässä välissä tapahtuu? Useilla kengillä ja tukipohjallisratkaisuillahan pyritään korjaamaan JO olemassa olevaa (tuki- ja liikuntaelimistön) ongelmaa ja usein tässä yhteydessä puhutaan esim. jalkaterän tietyn toiminnan normalisoimisesta. Tähän liittyen toinen kysymys on; jos ihmisillä olisi mahdollisuus liikkua lapsesta saakka luonnollisesti (avojaloin), niin kuinka paljon normalisoivia/korjaavia toimenpiteitä oikeasti tarvittaisiin? Jos avojaloin liikkuminen todella on niin tehokasta koko kehoon vaikuttavaa luonnollista harjoitusta, kuin tutkimukset antavat olettaa, niin on se todella yksinkertainen tapa harjoitella ja sopii kaiken ikäisille. Nuorten yleisesti pitämät erilaiset urheilujalkineet koko päivän käytettyinä rajoittavat kasvavien ja kehittyvien jalkaterien luisten ja pehmytkudosrakenteiden yhteistoimintaa. Jalkaterien ollessa passiivisina urheilujalkineiden sisällä, normaali jalkalihasten käyttö estyy, minkä seurauksena lihakset heikkenevät. Tyttöjen käyttämät jalkineet ovat usein enemmän juhlakäyttöön tarkoitettuja avokkaita, joissa on korkeat korot ja paksut pohjat. Korkojen korkeus vaikuttaa jalkaterän ja alaraajan kautta koko kehon kuormittumiseen. Mitä korkeammat ovat korot, sitä enemmän muuttuvat jalkaterien ja koko kehon kuormitusolosuhteet. Lisäksi nilkan ojentuminen lisääntyy, mikä lisää altistusta nilkan nyrjähdykselle. Optimaalinen jalkaterien kehittyminen pääsee tapahtumaan luonnollisesti ilman jalkineita ja sen vuoksi meitä tulisikin jo lapsesta saakka rohkaista liikkumaan mahdollisimman paljon avojaloin.. Perinteisiä jalkineita käytettäessä näkyviä virheitä esimerkiksi kävelyssä voidaan korjata ja osittain palauttaa normaaleiksi, mutta biomekaanisesti virheitä on mahdotonta korjata/palauttaa luonnollisiksi niin kauan kuin jalkineita käytetään. Paljasjaloin liikunnan vaikutus verenkiertoon Jalkapohjan syvät laskimot sijaitsevat jalkaterän pienten lihasten suuntaisesti, lihasten välissä. Jalkaterässä varpaiden liikkeet käynnistävät lihaspumpun ja nilkkojen liikkeet pohjelihaspumpun. Pumppujen toiminta tehostaa jalkaterän ja alaraajan verenkiertoa. Verenkierron heikkeneminen vaikeuttaa jalkaterän ja alaraajan ihon ravitsemusta, mikä puolestaan heikentää ihoa aiheuttaen mahdollisesti erilaisia iho-ongelmia tai altistusta haavaumille, erityisesti diabeetikoilla. Verenkierron heikkeneminen saattaa aiheuttaa turvotusta sekä lisätä riskiä suonikohjujen ja kroonisten laskimotoimintojen vajaukselle. Verenkiertohäiriöt alkavat usein jaloista, erityisesti varpaista. Jalkaterän takaosa ja jalkineiden korot Jalkineessa kantapää on hieman kohotettuna alustalta. Eräs kantapään kohottamisen ”sivutuote” on akillesjänteiden sekä pohjelihasten lyheneminen, mikä saattaa lisäksi johtaa akillesjänteiden ja pohjelihasten tahattomaan venytysrefleksin voiman alenemiseen. Lisäksi kireät pohjelihakset sekä akillesjänne saattavat estää jalkaterän riittävän dorsaaliflexion syntymisen. Epäluonnollinen kohonnut kantapään asento ohjaa alustasta kohdistuvan paineen ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen jalkapöytäluun kärkipäille heikentäen samalla varpaisiin kiinnittyvien lihasten toimintaa, mikä puolestaan estää tehokasta ponnistusta syntymästä. Keskitukivaiheessa viidennen säteen kuormitusta kantava vaikutus pienenee ja kuutioluun antama tuki heikkenee korkojen korkeuden lisääntyessä, jolloin kuormitus kohdistuu enenevässä määrin jalkapöytäluiden kärkipäille. Epätasapainon seurauksena liikkuja joutuu kompensoimaan jalkaterän puuttuvaa voimaa polvista, reisistä, lonkista tai ylävartalosta. Vaikka juoksujalkineita ei suoranaisesti luokitella korkeakorkoisiksi jalkineiksi, silti useissa juoksujalkineissa (myös tunnetuissa) voidaan selvästi todeta, että jalkineessa kantapää asettuu korkeammalle kuin päkiä. Jopa nämä pienet korkeuserot lisäävät esimerkiksi polviin/lumpioihin kohdistuvan kuormituksen laajuutta. Esimerkiksi urheilujalkineissa käytetyt iskunvaimennuksen ja joustopronaation kontrolloimisen periaatteet eivät ole olennaisesti johtaneet vammojen vähenemiseen juoksijoilla. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella urheilujalkineiden suunnittelu, joka on lähinnä tarkoittanut jalkaterän tuentaa, iskunvaimennusta sekä jalkineen ohjaavaa vaikutusta jalkaterään ja alaraajaan tulisi arvioida uudelleen. Yleiset krooniset kiputilat kuten kantakalvon tulehdus, lihasaitio-oireyhtymä, juoksijan polvi ja polven etuosan kivut liitetään usein yhteen ylipronaation tai alaraajan iskunvaimennuskyvyn kanssa. Monissa tapauksissa kipujen taustalta löytyykin jalkaterän lihasten heikkoutta ja sen seurauksena jalkaterän epänormaalia toimintaa. Jalkineiden paino Usein jalkineet ovat liian painavia. Tyypilliset miesten kävelyjalkineet painavat keskimäärin lähes kilon paria kohti. Vastaavasti naisten muotijalkineet painavat keskimäärin 550 grammaa pari. Naisilla jalkineiden painon suositus paria kohden on noin 350 grammaa ja miehillä noin 500 grammaa. Kun jalkineiden paino kerrotaan päivässä otettujen askelien määrällä, pystytään laskemaan kuinka huomattava kuormitus jalkateriin kohdistuu. Liian raskaat jalkineet väsyttävät jalkateriä ja se näkyy vähitellen kävelytyylin muuttumisena epäluonnolliseen suuntaan. Intrinsic-lihasten vahvistamisesta Intrinsic-lihaksia voidaan vahvistaa liikkumalla avojaloin, jolloin lihakset tukevat ja ylläpitävät jalkaterän rakennetta. Parasta jalkavoimistelua on paljain jaloin liikkuminen epätasaisessa maastossa. Lihakset ja nivelet joutuvat työskentelemään, minkä seurauksena myös jalkaterän ja alaraajojen verenkierto tehostuu. Heikot jalkaterän lihakset voivat olla myös yksi syy jalkojen liikahikoiluun. Vaivaisenluu Tieteellisesti on tutkittu, että vaivaisenluuta eivät aiheuta pelkästään sopimattomat kengät vaan myös kärjestä liian tiukat sukat. Keski- Euroopassa tehdyssä tutkimuksessa kolmevuotiailla on tavattu vaivaisenluun alkua. Kevytjalkineet Suomalaisen yrityksen Feelmaxin kehittämien kevytjalkineiden (noin 150 grammaa pari) tarkoituksena on simuloida turvallisesti avojaloin liikkumista ja edistää siten avojaloin liikkumisen myönteisiä vaikutuksia jalkaterän ja sitä kautta koko kehon toiminnalle ja hyvinvoinnille. Nykyään avojaloin liikkumista estävät ja hankaloittavat teillä ja luonnossa esiintyvät roskat ja muut terävät esineet, kuten murskatut kivet ja lasinsirut. Feelmax varvassukat ovat anatomisesti muotoilut eivätkä supista varpaita yhteen, jolloin ne eivät edistä vaivaisen luun kehittymistä. Feelmax kevytjalkine antaa jalkaterälle vapauden levittäytyä alustalle. Jalkineen vaikutuksesta tasapainoon on tehty gradu Kuopion yliopistolla. Oy Feelmax Ltd on yli kahdeksan vuoden ajan kehittänyt varvassukkia erilaisiin käyttötarkoituksiin. Feelmax on ainut yritys, jolla on varvassukkia lasten koissa 20 – 24, jotka ovat myös anatomisesti muotoiltuja. Feelmax on panostanut erityisesti urheilu- ja terveyssukkiin, jotka on käsitelty kolloidisella hopealla. Hopea estää sienten ja bakteerien kasvua, jolloin varpaiden iho pysyy kunnossa. Hopea on hyväksi myös atooppiselle iholle.